Dive Master-kurssi ja asettuminen taloksi.

Hikiä pukkaa ja ahistaa... Kuumahan täällä on, mutta kaikkeen tottuu. Olin varannut viikon Mango Hotel & diving hostellista. Hostelli olikin kaikkien posiitivisten arvioiden väärtti. Siisti, halpa ja muutenkin mukava paikka. Aluksi otin yhteyttä vanhaan sukkellusoppaaseeni Cesariin, joka lupas jelppiä käytännönasioissa ja tutkailtiinkin netin syövereistä eri asumus vaihtoehtoja. Yhteen kämppään sovittiinkin muutaman päivän päähän katselmus, mutta vuokranantaja ei ilmestynytkään paikalle. No omapa on häpeänsä. Samalla Cesar antoi vinkkejä ja kontakteja paikallisista sukkeluskouluista. Kävin ensin keskusteluja hostellini kanssa mahdollisuudesta suorittaa DM-kurssini heidän kanssa. Mutta toki halusin tutkia muitakin vaihtoehtoja. 

Kävinkin keskustelun Cesarin entisen opettajan kanssa, mutta näkemyksemme ei aivan kohdanneet. Enkä oikein luottanut hänen koulutus metodeihin. Ensinnäkin ei kuulemma kouluta muita kuin paikallisväestöä, mutta olisi minun kanssa voinut tehdä poikkeuksen. Koulutuksen aikataulu vaan vähän haiskahti, kun hän puhui, että DM-kurssin voi suorittaa viikossa. En oikein ymmärrä miten se on mahdollista, kun yleinen aika mikä kurssiin käytetään vaihtelee kuukaudesta - kahteen. Nopeimmillaankin suoritettuna se on kaksi viikkoa. Ei antanut oikeen luotettavaa kuvaa koko lafkasta. 

Itsellänihän ei sen kurssin kanssa varsinaisesti ole kiire, joten päädyin valitsemaan Mangon porukan ja kouluttajinani toimii Italialainen Carlotta ja hänen miehensä Dom. Uusi-Seelantilainen Dom hoitaa enemmän luolasukellus puolta ja Carlotta sitten allasharjoitukset ja teorian. Tällä hetkellä tuntuu, että tein hyvän valinnan. Todella mukava pariskunta ja homma toimii ilman turhia hötkyilyjä. Mennään enemmän minun ehdoilla ja harjoituksia tehdään niin paljon, että se luonnistuu ammattilaisen vaatimalla tasolla. 

Kämppä ratkesi sitten ihan välitysfirman kautta ja on sijainniltaan todella hyvä. Halvempiakin olisi varmasti tarjolla, mutta kunhan alle oman budjetin mennään, niin eihän sillä muuten ole väliä. Vuokra on n. 230€/kk sisältäen kaiken mahdollisen. Supermarketista kävin tosin ostamassa hyllyn, että saa tavarat ja vaatteet järjestykseen. Tällä hetkellä siis asiat on aikalailla reilassa. 

Itse Tulum on yllättänyt monipuolisuudellaan. Viimeksi kun täällä kävin, niin keskityin vain oikeastaan sukeltamiseen ja kävin tsekkaamassa rauniot. Mutta täällähän on vaikka mitä muutakin tekemistä. Vesipuistoa, snorklausta kilpikonnien kanssa, vaijeri meininkejä, vauhtipuisto ja ennen kaikkea hyviä ravintoiloita. Toki pääpaino on noissa luolissa ja toivottavasti joku päivä minäkin saan maksun, että sukellan niissä. 

Tällaista tällä kertaa.

-Vele-

EI OO MUUTAKO PS KEMI!!!

Taas pientä reissua pukkaa!!

No niin aloitetaanpa taas blogin pitäminen. Eli tarkoitus on viettää semmonen puolisen vuotta Meksikon Tulumissa harrastaen sukellusta. Edellisellä reissulla täällä ihastuin cenoteihin, jotka on makealla vedellä täyttyneitä tippukiviluolia. Siisteimpiä paikkoja missä oon ikinä sukeltanu. Eli tänne nyt oli ihan pakko päästä ja ajan kanssa ottaa haltuun. Sitten suunnistetaan kohti St. marteenia, josta lähden toiselle Atlannin yli purjehdukselle. Köpikseen asti tällä kertaa.

Kotimaan matkailua harrastin sen viikon verran. Kiitos Siskolleni ja hänen perheellensä mukavasta ajasta Jyväskylässä ja Sonjalle ja Eemelille Helsingin majapaikasta. Helsingissä näin ekaa kertaa mm. Sibelius monumentin. Jee!!

24.9 aamusta lentoasemalle ja Frankfurtin koneeseen. Frankfurtissa muutama tunti ja yhtä olutta myöhemmin portille. Siinä ennen koneeseen pääsyä kuuluttivat, että muutama paikka olis business-luokassa vapaata, jos joku haluaa upgreidata. Hintaan 149€. Katselin siinä omaa lippua ja totesin olevani paikalla G joka on siinä keskellä. Marssin tiskille ja ostin businekseen sen lipun. Makuuasentoon taittuvat penkit, parempi ruoka yms. oli pieni hinta, kun edessä oli 11h30min lento. Alkuperäinen business hinta olis ollu tuolle lennolle yli 400€ enemmän mitä se economy tiketti.

Molemmilla lipuilla kyllä pääsi perille, mutta kiitin itseäni hyvästä valinnasta, kun saavuimme Cancuniin. Lento kesti yli 12h ja perille tultiinkin myöhässä aikataulusta. Kentältä sitten bussia perseen alle ja yhden vaihdon taktiikalla saavuin Tulumin majapaikkaan tasan 24h tuntia siitä, kun Helsingissä nousin sängystä. Uni tuli aika nopsaan. Nyt tässä eka päivää viettäny rauhallisesti ja yhden sukelluskoulun kanssa on ollut tapaaminen. Viikko tässä nyt aikaa kartoittaa eri vaihtoehtoja, niin kämpän kuin sukelluskoulun valinnan suhteen. Mutta kyllä tämä tästä!