Belize ja hullut metallikinkerit!!

Jaahas... Caye Caulkerille siis jaatiin viime kerralla. Snorklailtiin raggamuffinin tourilla. Ensimmainen oli aika normi riutta. Ei sen kummempaa. No yks nukkuva riuttahai. Toisella paikalla olikin sitten sitakin enemman elamaa. Taplarauskuja, keihasrauskuja ja nurse sharkeja (ei tota voi suomentaa). Hain kutaleita sai pitaa sylissakin, jos halusi. Kivan karhea iho, vahan niinkuin kissan kieli. Rauskut sen sijaan veteli pohjaa pitkin ja niita pystyi silittamaan, jos vain sukelsi. Tosi silea ja liukkaan tuntoinen. Vertaisin ehka mateeseen. Aika huippu paikka. Nimeltaan muuten shark and ray alley. Kolmas oli taas hieman nossompi paikka. Kilpikonna oli ainoa sellainen mainittava asia. Takaisin kun seilattiin, niin oli ilmainen rommitarjoilu. Tietaahan sita mita siita seuraa. Seuraavana paivana ei sitten tehty mitaan.

Caye Caulker muutenkin on aika tylsa paikka. Ei oikeen rantaa, ei oikeen mitaan tekemista. Kaikki menee samaan paikkaan katsomaan auringonlaskua ja se on sitten siina. Mutta onhan siella se blue hole!! Krapulapaivana meilla (Britti-James) oli yksi ainoa tehtava. Varata se reissu. Parista paikasta kysyttiin ja sanoivat, etta huomiseksi on luvassa aika huono kelia. 50/50 mahikset annettiin. Aamulla 5.30 dive shopille ja vetta tuli sitten ihan maahan asti. Tuulta ei kylla hirveasti ollut. Saatiin varmistus, etta lahtaan. Hieman tosin epailin koko hommaa, kun nain pomon laskevan montako lahtijaa sinne on ja sai luvuksi 11, joka tarkoittaa ihan perkeleesti rahaa. Otetaanko liian isoja riskeja pelkastaan rahan takia? No joskus.. Kahden tunnin venematka sinne reijalle. Pari kertaa tuli mietittya, etta tasta kaikesta viela maksaa ja aika paljon. Vene kun ei ollut mitenkaan jarin iso ja aallot oli semmoisia 4-6m maininkeja. Kyynarpaa mustelmille ja selkakin sai osumaa, mutta perille paastiin.

Lokikirjasta: Blue Hole, Belize 15.1
Nakyvyys: Erinomainen
Sukellusaika: 25min
Syvyys: 39,7m
Mita nakyi: Kolme ISOA riutta haita, barracudia ja todella hienoja tippukivi muodostelmia.
Eli ne tippukivi muodostelmat alkaa vasta sielta 38m syvyydesta. Sen verran syvalla ei sitten kauaa voi hillua. Oltiin 8min mika alkaa olla aika maksimi.
Muut kaksi sukellusta olikin sitten normaaleja riuttasukelluksia, jonka aikana nahtiin niin rauskuja, kuin kilpikonniakin. Lounaalle pysahdyttiin puolen kuun saarelle, jossa kaytiin katselemassa lintuja. Ja taas reilu kaksi tuntia niissa aalloissa. Sukelluksissa ei ollut mitaan vikaa, mutta henkilokunta oli perseesta, vene oli perseesta ja ilma oli perseesta! Frenchies oli taman firman nimi.

Oli aika alkaa hiipia kohti Meksikoa, kun Cancunista oli lento Miamiin. Paukin muutamksi paivaksi Isla Mujeresille. Jos nyt kanarialla on kaynyt esim. Ingelsissa, niin ei kannata vaivautua tanne asti. Ei sen kummempi paikka. Tosin kanarialla hilluu eurooppalaiset ja Cancunin alueella jenkit. Otin muutaman sukelluksen, kun en muutakaan keksiny. Tosi hieno vanha sotalaiva hylky kaytiin tsekkaamassa ja sitten sita samaa riuttaa, kuin muuallakin. Hylky oli tosi hieno, joka oli hurrikaanin johdosta viela katkennut kahtia.

Torstai 19.1
Saavuin Miamiin ja oikeastaan olin jo paattanyt, etten pida siita paikasta. Kaikki kun oli Isla Mujerilla sanonu, etta tuut rakastumaan Miamiin. En rakastunu! Aikaa ennen risteilya oli 4 yota. Ensimmaisena, kun astuin hostelliin, niin spottasin pari mustiin bandipaitoihin sonnustautunutta tyyppia baaritiskilla. Kamat huoneeseen ja eiku tiskille. Justin, (ei bieber) Kanadasta ja Nicolas, Kolumbiasta. Eikun kalajaa konneeseen ja ilta menikin hienosti. Toisena paivana alkoi mustiin pukeutunutta porukkaa valua joka maailman kolkasta ja paikallinen jannu olikin jarjestany etkot. Eikun sinne, ja launtaina oli sitten toiset etkot, eli karaoke. Keskimaaraista pidempihiuksiset pojat vetaa kuorossa Elton Johnia, on keskimaaraista hauskempaa. Sunnuntaina oli sitten rannalla bileet ja normivaki, joka otti arskaa ihmetteli mita h*****tia taalla tapahtuu!?! Reipas 300 ihmista hieman tummahkoissa vaatteissa paukkaa rannalle. En voi vaittaa etteiko oltais erotuttu massasta. Hienoja paivia, mutta sillahan ei ollut mitaan tekemista Miamin kanssa. Satuttiin vaan olemaan siella. Paska paikka se muuten oli!

Maanantaina se sitten alkoi. Kaikenkaikkiaan 42 bandia, kaikki soittaa kahdesti. Keikkoja mitka jaivat mieleen oli Alestorm, Venom, Nightwisin molemmat, Hammerfall, Stratovarius, Children of Bodom ja Eluveitie. Paljon tuli tsekattua uusia bandeja, mutta ei nyt mitaan mullistavaa. Tassa on CNN:n raportti risteilylta Aika huikeaa menoa vai ha? Oikeestaan parasta oli se tunnelma. Kaikki on yhta suurta perhetta! Niin artistit, kuin fanitkin. Porisin kaikkien artistien kanssa kenet tunnistin. Suomalaiset nyt tietenkin tunnistaa, esim kuorosota-Kotipelto, tai Yovissyn tyypit. Laivalla oli edutettuina 55 kansallisuutta. Eksoottisimmat tulivat Kirgisiasta ja Saudi-Arabiasta.

Kanuunsta on selvitty ja talla hetkella olen taas Meksikossa. Tulumiin paukin suoraan Cancunin lentoasemalta. Yllatys, yllatys taas sukeltamaan. Talla kertaa cenoteihin. Suomeksi tippukiviluoliin. Aivan huikeen makeita paikkoja. Kattelkaa ite... Bisnekset sujuu hyvin ja kuntokin on vallan mainio!! Tasta on hyva jatkaa... Kattelkaa lopuks kuvia...

Matkantekoa "kanabussissa"

Joulunviettoa (glögiä. salmaria ja hondurasin keppanaa)

ähäkutti se onkin auringonnousu

Kapteeninpenkki

Palenquen rauniot

Hubert ja huutavat apinat

Belizen raggamuffinit

Hassuja lintuja

Yövissy

Joku jää aina rannalle...

Lopuksi Äidille synttarionnittelut!!