Meksikon kuulumisia.

Perusajatuksena oli levytella rauhassa rantaloma kohteissa, ennen kuin siirrytaan manner Meksikon puolelle. Sita levytysta on sitten harrastettu. Niin rannalla, veneessa, terassilla ja hotellilla. Eipa tassa ole ollu oikeen innostustakaan lahtea tarkkailemaan sen kummemmin naita kylia, kun aika turistiorientoitunutta tuntuu meininki olevan. San Jose del Cabossa kavin sen kalareissun, josta saaliina oli 3 doradoa. Painavin oli n. 13-15kg ja pari oli n.10kg. Ei nyt mitaan miekkakaloja, mutta kovasti namakin laittoi vastaan. Se oli sellainen 6h reissu ja hauskaa oli. Oli aika kuningas olo, kun jatkat laittaa kaikki vehkeet valmiiksi ja massipaallikkona kiskon vaan kalat veneseen. Yhteensa viidella vavalla kalastettiin, mutta siihen mika oli mulla kadessa ei tarahtany yhtaan. Eli hommahan oli simppelia. Odotetaan, etta iskee ja apulainen tartuttaa sen kiinni ja antaa sitten vavan mulle, etta kelaappa se pois.


Aikaa on viela kalastaa muuallakin, joten eipa sinne viitsinyt jaada sen kauemmaksi aikaa. Muutaman tunnin bussilla siirryin pohjoista kohti. Saavuin La Paziin (ei se Bolivian paakaupunki), josta aikanaan lahtee lautta sitten mantereen puolelle. La Paz nyt ei hirveasti eroa edellisestakaan paikasta, mutta taallapa onkin muikea saari Isla Espiritu Santo. Sinne jarjestetaan vaikka minkalaisia retkia yli viikon kanoottivaelluksista - paivan pyrahdyksiin. Varasin sitten paivaretken, mihin kuulu snorklausta valashain ja merileijonien kanssa ja saarenkiertamista ympari veneella. Aamusta matkaan ja 10 minuuttia oltiin menty, niin opas sano etta toinen porukka on jo loytany sen valashain ja akkia snorkkelit ja rapylat esille. Kohta semmonen 6-7m pitka mohkale ui meidan veneen alta. Akkia veteen ja uimaan sen valashain kanssa. Uinkin pitkanajan (2-3min) sen vierella! Aivan alyton kala! Ehdottomasti yksi taman reissun kohokohdista. Matkaa jatkettiin sitten sita saarta kohti ja matkalla haettiin lisaa porukkaa veneeseen. Lahtiessa meita oli vaan kolme.

Saaren kupeeseen paastiin reilu tunnin venematkan jalkeen. Eiku snorkkelit paahan ja rapylat jalkaan ja merilaijonien kanssa polskimaan. Veikeita otuksia ja hieman meikalaisia parempia uimareita. Uskaltavat tulla aika lahelle ja monesti uivat aivan meidan alla. Heti kun lahdin sukeltamaan kohti, niin kaveri katosi vauhdilla syvyyksiin. Tata leikkia jatkuikin reilu puolituntia. Takaisin tullessa pysahdyttiin sitten yhdelle saaren biitseista lounaalle. Ruoka maistui hyvalle ja juttu lensi. Seurueeseemme kuului kapteenin ja oppaan lisaksi: nuori pari Mexico Citysta ja 5 naisserkusta samaisesta kaupungista. Naisilla oli jo melko meininki rannalla paalla, mutta kun lahdettiin takaisin pain, niin johan alko tequila- ja rommipullot kiertaa. Auringon laskiessa laulu raikas ja varmaan olis tansitkin ollu, jos veneessa olisi ollut tilaa. Aivan mahtava meininki!

Tytto ja tuli

Huomenna lautta lahtee sitten Mazatlaniin, jossa onkin sitten sovitut tarskyt paikallisen tyypin kans. Katellaan milta siella nayttaa ja palaillaan astiaan.

El dorado

Doradoa kolmeen tapaan. Friteerattuna, pippurilla ja valkkarilla.

Mustanaamion koti?